Ensimmäinen virallinen salibandykerho oli nimeltään Sala IBK, joka perustettiin Ruotsissa 1970-luvun lopulla. Kun laji alkoi pikkuhiljaa levitä ja järjestäytyä, laadittiin siihen yhtenäiset säännöt selkeyden vuoksi. Ensimmäistä kertaa salibandyn sääntökirja julkaistiin vuonna 1981 ja muutamia vuosia sen jälkeen ruotsalaiset perustivat maailman ensimmäisen salibandyliigan.
Muut maat seurasivat pian Ruotsin esimerkkiä
Ei kestänyt kovinkaan pitkään, että myös Suomeen saatiin oma salibandyliiga ja samoihin aikoihin myös Sveitsi perusti omansa. Näiden kolmen maan liigat perustivat yhdessä Kansainvälisen Salibandyliiton eli IFF:n, johon on sittemmin liittynyt jo lähes kuusikymmentä eri maiden salibandyliittoa.
Salibandy saattaa tuntua monen mielestä jo yhdeltä vakiintuneimmista urheilulajeista, mutta tosiasiassa ensimmäinen maailmanmestaruuskilpailu käytiin Tukholmassa vasta vuona 1996, joten laji on sittenkin verrattain tuore. Salibandypelejä on järjestetty jo yli 80 maassa ympäri maailmaa. Usein salibandyn leviämisen taustalla on ollut innokas pohjoismaalainen pelaaja, joka on vienyt lajin mennessään muualle maailmaan, kuten kävi esimerkiksi Singaporessa. Sinne salibandyn vei vuonna 1994 muuan ruotsalainen, joka perusti maahan asettuessaan paikallisen salibandyjoukkueen, joka sai osakseen suurta kiinnostusta ja suosiota ja loppu onkin historiaa.
Vuosi 2017 on salibandylle siinä mielessä merkityksellinen, että se osallistuu ensimmäistä kertaa Erityisolympialaisiin. Samana vuonna salibandy nähdään ensimmäistä kertaa myös World Games -kilpailuissa. Lienee sanomattakin selvää, että päätähtäimenä Kansainvälinen Salibandyliitto pitää mahdollisuutta päästä osallistumaan Olympialaisiin. Ensimmäinen tilaisuus tähän olisi vuonna 2024 ja edellytykset ovat hyvät, mutta aika näyttää, onko maailma vielä aivan valmis salibandylle.